Varsinainen keskiaikainen kaupunkimalli saapui Suomeen saksalaisten kauppiaiden mukana. Siihen kuuluivat kirkon ohella tori, raatihuone sekä porvarien talot. Kauppapaikan ja piispanistuimen siirtämisen syitä Turkuun katsotaan olevan, että saksalaisten hansakauppiaiden purjehtimat koggit olivat niin suuria, etteivät ne pystyneet uimaan Koroisiin asti. Myös Turun sijainti oli maantieteellisesti niin edullisessa paikassa kaupankäyntiin, sillä se sijaitsi Pohjois-Euroopan tärkeimmän kauppaväylän, ns. Idäntien varrella joka kulki Suomenlahden pohjoisrannikon tuntumassa Neva-joelle ja sieltä Novgorodiin. Turun menestys kauppapaikkana perustui juuri tähän.
Keskiaikaisessa Turussa näkyy selvästi vallanjako kirkon, porvariston ja kuninkaan kesken. Linnan tehtävänä oli suojella, Tuomiokirkko osoitti kirkon valtaa ja raatihuone oli kaupan ja porvariston vallan merkkinä. Porvaristossa keskeinen asema oli saksalaisilla kauppiailla. 1300-luvulla saksalaisia oli 2/3 porvareista. Hansakaupunkien vaikutusta osoittaa myös Tuomiokirkon ympäristöön syntynyt keskusta jonka mallin edustaja oli Danzigin ?Der lange markt?. Danzigia onkin pidetty Turun esikuvana.
Turku kehittyi vähitellen yhä tärkeämmäksi kaupungiksi myös poliittisessa mielessä. Turku oli Varsinas-Suomi eli Turun linnanläänin hallintokeskus. Turun hiippakunta oli puolestaan koko Suomen henkisen elämän keskus. Keskiaikaisen Turun henkinen keskus oli Tuomiokirkko. Siellä oli huomattavia kirjakokoelmia, mm.keskiajan historian tärkein lähdeteos, Turun Tuomiokirkon Mustakirja.
Vaikka Turku oli merkittävä maallisen ja hengellisen vallan keskus, oli se muutoin varsin vaatimaton, pieni asutuskeskus. Rakennukset olivat hirsistä rakennettuja, vaikka mahtui joukkoon myös muutamia kivestäkin rakennettuja joista tärkeimmät sijaitsivat Tuomikirkon ympärillä: koulutalo, kapitulitalo ja komea piispantalo, raatihuone, hospitaali...jne. Kadut olivat ahtaita ja sokkeloisia. Torilta vei tie ainoalle joen ylittävälle sillalle.
Mutta kauppapaikkana Turku oli erittäin tärkeä. Turun kolme keskustaa, linna, Tuomiokirkko ja kaupunki merkittävänä kauppapaikkana nostivat yhdessä Turun koko Suomen kiistattomaksi keskuspaikaksi, eräänlaiseksi Itämaan, Österlandin pääkaupungiksi.
Hansan valtakausi jatkui koko 1300-luvun ajan. Hansa saavutti lähes monopoliaseman Pohjolan ulkomaankaupassa ja sen talouselämässä. Vasta 1300-luvun lopulla saksalaiset hansakauppiaat menettivät jonkin verran asemiaan, kun kotimainen porvaristo pyrki kussakin valtiossa ottamaan talouselämän omiin käsiinsä. 1400-luvun lopulla hansan merkitys oli selvästi heikentynyt.
