Tuulisuus Suomessa

Tuulivoimalan kannalta voidaan todeta, että Suomessa tuulee eniten talvikuukausina ja selvästi vähemmän kesäkuukausina.

Suomen tuulioloihin vaikuttaa merkittävästi maantieteellinen sijaintimme ja pääasiassa Atlantilta maahamme suuntautuvat matalapaineet ja niiden kulkemat reitit.

Näistä johtuen suuren mittakaavan keskimääräinen tuulen nopeus noin kilometrin korkeudessa (geostrofinen tuuli) on verraten suuri (9-9,5 m/s), eli huomattavasti suurempi kuin eteläisemmässä Euroopassa (7-8,5), mutta toisaalta pienempi kuin lähempänä pohjoista Atlanttia sijaitsevilla Brittein saarilla (10-12 m/s), Norjan rannikolla (10-11 m/s) tai Tanskassa (10-10,5 m/s) ja Pohjanmeren rannikolla (10-10,5 m/s).

Tuulen suunta

Tuulen suunta ilmoittaa ilmansuunnan josta tuuli tulee. Ilmatieteen laitoksella tuulen suuntaa mitataan 10 minuutin keskiarvona asteen resoluutiolla, ja tilastoidaan yleensä 10 asteen suuntaluokissa. .. 0-10, 10-20,....350-360. Tuulienergiasovellutuksissa tuulen suunta jaetaan yleisesti kahteentoista sektoriin: 345-15 (pohjoistuuli), 15-45, 45-75, 75-105 (itätuuli),.....315-345.

Suomessa lounaistuulet (tuulensuuntasektori etelä-länsi) on vallitseva, ts. enemmistö tuulista tulee näiltä ilmansuunnilta.

Tuulen nopeus

Suomen ilmastolle on tyypillistä ihmisen havaintokorkeudella, ja tavallisten sääasemien tuulimittarin sijoituskorkeudella, olevan tuulen nopeuden selvät vaihtelut vuodenajoittain merialueilla, rannikolla ja tuntureilla, kun taas sisämaassa tuulen kuukausittainen keskinopeus vaihtelee varsin vähän. Sisämaan sääasemilla mitattu tuulen vuotuinen keskinopeus on huomattavasti pienempi kuin merisääasemilla mitattu.

Tuulen nopeus kasvaa korkeuden kasvaessa. Nopeuden kasvu riippuu muun muassa maaston korkeuseroista, maaston rosoisuudesta z₀, ja ilman termisestä tasapainotilasta. Tuulen nopeuden muutos korkeussuunnassa on rajakerroksessa huomattavasti pienempi avoimella merialueella kuin metsämaastossa. Toisaalta nopeuden muutos on Lapissa talvikuukausina huomattavasti suurempi kuin etelä-rannikolla, johtuen suuremmasta pintainversioiden, eli termisesti stabiilien tilanteiden, määrästä. Rajakerroksen yläosissa nopeuden muutokseen voi vaikuttaa myös alemman ilmakehän suihkuvirtaus.