Väestö

Espoon väkiluku oli 320 931 henkeä vuoden 2024 lopussa. Vuonna 2024 aikana väkiluku kasvoi 6 907 asukkaalla eli 2,2 prosenttia. Kasvu oli vuotta aiempaan verrattuna 1 843 henkeä pienempi. Helsingin väkiluku (9 518 henkeä) kasvoi vuonna 2024 Suomen kunnista määrällisesti eniten. Seuraavaksi eniten kasvoivat Espoo (6 907 henkeä) ja Tampere (5 130 henkeä).

Tunnuslukuja väestöstä Suomessa ja kunnissa vuodesta 1990 alkaen(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (mm. väkiluku, ikäryhmien osuudet, vieraskielisten määrä ja osuus, huoltosuhteet, ulkomaan kansalaiset, ulkomailla syntyneet) (StatFin)

Vuoden 2024 lopussa espoolaisista 68,7 prosenttia eli 220 519 henkeä oli suomen- tai saamenkielisiä. Ruotsinkielisiä oli 20 246 ja heidän osuutensa väestöstä oli 6,3 prosenttia. Vieraskielisiä espoolaisia oli 80 166 henkeä eli 25,0 prosenttia. Vuoden 2024 väestönkasvusta 86,3 prosenttia oli vieraskielistä, mikä tarkoittaa vieraskielisen väestön kasvua 5 962 hengellä. Ulkomaan kansalaisia asui Espoossa 52 925 henkeä (16,5 prosenttia väestöstä).

Yleisimmät vieraat kielet Espoossa vuoden 2024 lopussa olivat venäjä (11 144 puhujaa), arabia (6 246 puhujaa), englanti (5 731 puhujaa), viro (5 640 puhujaa),  kiina (4 548 puhujaa), farsi, persia (3 897 puhujaa) ja albania (3 834 puhujaa). Vuoden 2024 aikana eniten kasvanut vieraskielisten ryhmä oli englanninkieliset, joiden määrä kasvoi 448 hengellä. 

Espoon väestö äidinkielen (kaikki kielet) ja iän mukaan(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (Aluesarjat)

Espoon ulkomaalaistaustainen väestö(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (mm. taustamaa, maassaoloaika, pääasiallinen toiminta, työllisyys, ammattiryhmät) (PowerBI-esitys)

Vuoden 2024 lopussa Espoon väestöstä 61,1 prosenttia oli työikäisiä 20–64-vuotiaita. Alle kouluikäisiä 0–6-vuotiaita lapsia oli 7,5 prosenttia, kouluikäisiä 7–15-vuotiaita 11,2 prosenttia ja 16–19-vuotiaita nuoria 5,0 prosenttia espoolaisista. Ikääntyneiden eli 65 vuotta täyttäneiden väestöosuus oli 15,2 prosenttia. Vuonna 2024 kaikkien edellä esitettyjen ikäryhmien väestömäärä kasvoi vuotta aiempaan verrattuna.

Espoon väestörakenne (ikä, äidinkieli, sukupuoli, syntymävaltio, kansalaisuus)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (PowerBI-esitys)

Vuoden 2024 lopussa eniten asukkaita oli Suur-Leppävaarassa (80 110 asukasta), toiseksi eniten Suur-Espoonlahdessa (61 888 asukasta) ja kolmanneksi eniten Suur-Tapiolassa (56 670 asukasta). Suur-Matinkylä oli väkiluvultaan (48 759) neljänneksi suurin ja Vanha-Espoo viidenneksi suurin (42 799). Suur-Kauklahti (13 287) ja Pohjois-Espoo (11 865) ovat väkiluvultaan muita suuralueita selvästi pienempiä. Alueetonta väestöä oli 5 553 henkeä. Vuoden 2024 aikana väestömäärältään eniten kasvoi Suur-Leppävaara 1 635 asukkaalla.

Espoon väestö suur-, tilasto- ja pienalueittain ikäryhmän mukaan(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (pdf)

Espoon väestö suur-, tilasto- ja pienalueittain äidinkielen ja ikäryhmän mukaan(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (Aluesarjat)

Väestönlisäyksestä selvästi suurempi osa tuli kokonaismuuttovoitosta (5 304 henkeä) kuin luonnollisesta väestönlisäyksestä (1 651 henkeä) vuonna 2024. Vuonna 2024 Espoossa syntyi 3 458 lasta, mikä on 183 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2024 kuoli 1 807 espoolaista, mikä on 38 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Vuonna 2024 Espooseen muutti Suomen muista kunnista 20 863 uutta asukasta. Espoolaisista   18 889 henkeä muutti muualle Suomeen. Ulkomailta muutti Espooseen 5 350 henkeä ja lähtömuuttajia ulkomaille oli 2 020 henkeä. Vuonna 2024 kotimaasta tuli muuttovoittoa 1 974 henkeä, nettomuutto väheni 422 henkeä vuotta aiempaan nähden. Ulkomailta tuli 3 330 henkeä muuttovoittoa, mikä oli 1 659 henkeä vuotta aiempaa vähemmän.

Vuonna 2024 vieraskielisistä tuli muuttovoittoa yhteensä 5 194 henkeä, josta ulkomailta tuli 3 425 ja kotimaasta   1 769 henkeä. Suomen- tai saamenkielisistä tuli muuttovoittoa 151 henkeä, kun kuntien välinen muuttoliike oli 266 henkeä muuttovoitollinen, mutta ulkomailta tuli muuttotappiota 115 henkeä. Ruotsinkielisissä muuttotappiota oli yhteensä 41 henkeä, josta kotimaasta tuli muuttotappiota 61 ja ulkomaille muuttovoittoa 20 henkeä.

Espoon väestönmuutokset (muuttoliike, syntyneet, kuolleet)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)  (PowerBI-esitys)

Espoon muuttoliike lähtö- ja kohdealueen mukaan(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (Aluesarjat)

Espoon muuttoliike iän mukaan(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (Aluesarjat)

Yhteystiedot

Tutkija Sanna Jaatinen
puh. +358 40 5904260
[email protected]

Tutkimus ja tilastot
[email protected]

Kuukausittain päivitettävät Espoon, pääkaupunkiseudun ja kuuden suurimman kaupungin väestönmuutostiedot sisältävät mm. väestön lukumäärän, syntyneiden lukumäärän, kuolleiden lukumäärän, kuntaan ja kunnasta muuttaneiden lukumäärän, siirtolaisuuden, väestönkasvun tai vähentymän.

Neljännesvuosittain päivitettävät väestönmuutostiedot julkaistaan Eetvartti-neljännesvuosijulkaisussa.

Kuukausittain ja neljännesvuosittain päivitettävät luvut ovat ennakkotietoja.

Tammi-maaliskuun 2025 aikana Espoon väestö kasvoi 1 250 asukkaalla tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan, mikä on noin 200 asukasta vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2024. Tammi-maaliskuussa 2025 kuntien välinen nettomuutto oli noin 100 asukasta suurempi kuin vuosi sitten vastavana aikana.

Espoon väestöä lisäsi eniten tammi-maaliskuussa 2025 nettosiirtolaisuus (53 prosenttia). Toiseksi eniten väestöä lisäsi luonnollinen väestönkasvu (28 prosenttia). Kuntien välinen muutto lisäsi väestöä 19 prosenttia.

Espooseen syntyneiden lasten määrä (790 lasta) oli 40 lasta vähemmän kuin vuotta aiemmin, ja kuolleiden määrä (noin 500 henkeä) oli 10 henkeä suurempi kuin vuotta aiemmin. Luonnollinen väestönmuutos eli syntyneiden enemmyys lisäsi väestöä 50 henkeä vuotta aiempaa vähemmän.

Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana Helsinki kasvoi Suomen kaupungeista määrällisesti eniten (noin 2 580 asukkaalla) ja Espoo seuraavaksi eniten. Helsingin kasvu oli 0,37 prosenttia ja Espoon 0,38 prosenttia. Kolmanneksi eniten väestöä sai lisää Vantaa (noin 670 asukasta). Neljänneksi eniten väestö kasvoi Turussa (noin 350 asukasta). Moni pieni kunta kasvoi kuitenkin suhteellisesti välilukuunsa nähden Espootakin enemmän, Esimerkiksi Kangasala kasvoi 290 hengellä, mikä oli määrällisesti suurin kasvu heti Turun jälkeen, ja oli lähellä yhtä prosenttia kunnan väkiluvusta. Luonnollinen väestönmuutos oli suurinta Espoossa (noin 290 henkeä), seuraavaksi Helsingissä (noin 210 henkeä), sitten Vantaalla ja Oulussa (noin 110 henkeä). Koko maan väestönkasvu oli noin 4 470 henkeä, joka koostui maahanmuutosta, sillä luonnollinen väestönmuutos oli negatiivinen (-4 270 henkeä). Ilman maahanmuuttoa Suomen väestö olisi siis vähentynyt 4 270 hengellä.

Väestönmuutosten ennakkotiedot PowerBI-esityksenä(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Laajempi neljännesvuosittainen katsaus väestönmuutoksista Eetvartti-julkaisussa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Yhteystiedot

Tutkija Päivi Kiviniemi
puh. +358 46 8773468
[email protected]

Tutkimussihteeri
Sirpa Nykänen
puh. +358 43 8257004
[email protected]

Espoossa oli asukkaita vuoden 2023 lopussa 314 024.  Espoon väestömäärä 31.12.2033 ennustetaan olevan noin 380 460. Espoon ennustetaan kasvavan jatkossa keskimäärin 6 500 asukasta vuodessa, ja kymmenen seuraavan vuoden aikana yhteensä noin 66 500 asukkaalla.

Suuralueista eniten kasvavat  Suur-Espoonlahti, Suur-Tapiola ja Suur-Leppävaara.

Väestö ikääntyy. 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 2023-2033 noin 14 400 asukkaalla.

Tilastot: Helsingin seudun aluesarjat –tilastotietokanta > Väestö > Väestöennuste > Osa-alueittain (Pääkaupunkiseutu) > Espoon väestö äidinkielen mukaan 31.12.2000- sekä väestöennuste(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Väestöennusteessa huomioidaan viiden viimeisen vuoden kasvu ja muuttoliike, jotka ovat olleet viimevuosina ennätyksellisiä, jonka vuoksi perusennusteen kasvu on aikaisempia perusennusteita nopeampaa. Uuden ennusteen mukaan Espoon väestö kasvaa lähes n. 242 500 asukkaalla vuoteen 2060 mennessä, jolloin Espoon asukasmäärä olisi noin 556 500. Ennusteessa 400 000 asukkaan raja ylittyisi jo vuonna 2036, jolloin kasvua vuoteen 2023 verrattuna olisi lähes noin 86 300 asukasta.

Espoossa oli ruotsinkielisiä asukkaita vuoden 2022 lopussa 20 136. Ennusteen mukaan ruotsinkielisten määrä on vuoden 2031 lopussa noin 19 900 asukasta. Tällöin vuoden 2031 loppuun mennessä Espoon ruotsinkielisten asukkaiden määrä laskisi noin 270 asukkaalla nykyisestä. Samoin ruotsinkielisten suhteelliset osuudet Espoon väestöstä laskisivat vastaavana ajanjaksona 6,6 prosentista 5,5 prosenttiin.

Ennusteen mukaan ruotsinkielisten asukkaiden määrä laskee kaikilla suuralueilla Suur-Espoonlahtea ja Pohjois-Espoota lukuun ottamatta, joissa kasvua on ennusteen mukaan kummassakin n. parikymmentä henkeä.

Tilastot: Helsingin seudun aluesarjat –tilastotietokanta > Väestö > Väestöennuste > Osa-alueittain (Pääkaupunkiseutu) > Espoon väestö äidinkielen mukaan 31.12.2000- sekä väestöennuste(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Espoon ruotsinkielisen väestön määrä on vaihdellut 20 000 asukkaan molemmin puolin 2000-luvulla. Vuoden 2022 lopussa Espoossa oli ruotsinkielisiä 20 136. Heidän osuutensa koko Espoon väestöstä oli 6,6 prosenttia. Projektion mukaan Espoon ruotsinkielisten asukkaiden määrä vuonna 2031 on noin 19 860, mikä on 5,5 prosenttia Espoon koko väestöstä. Vuosina 2040 ja 2050 Espoon ruotsinkielisten määrät ja osuudet ovat 19 630, 19 540 ja 4,9 ja 4,3 prosenttia. Tämän jälkeen ruotsinkielisten määrän ennustetaan lähtevän lievään laskuun, ja vuonna 2060 Espoon ruotsinkielisen väestön määrä on noin 19 400 ja osuus 3,6 prosenttia koko väestöstä.

Espoon vieraskielisen väestön määrä kasvaa ennusteen mukaan vuoden 2022 lopun 67 000 asukkaasta 139 500 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä eli 72 500 asukkaalla. Espoon vieraskielisen väestön määrä kasvaa ko. aikavälillä yli kaksinkertaiseksi.

Kaikki vieraskielisten kieliryhmät lukuun ottamatta Baltian kieliä kasvavat. Eniten kasvavat Muun Aasian kieliryhmä (mm. kiina, vietnam, thai, nepali, bengali) n. 15 000 asukkaasta lähes 40 000 asukkaaseen ja Lähi-Itä, Pohjois-Afrikka -kieliryhmä (mm. arabia, kurdi, persia, turkki) nykyisestä n. 12 000 asukkaasta 25 500 asukkaaseen.

Tilastot: Helsingin seudun aluesarjat –tilastotietokanta > Väestö > Väestöennuste > Kunnittain (Helsingin seutu/Uusimaa) > Helsingin seudun väestö äidinkielen mukaan 31.12.1999- sekä v. 2009-2023 laaditut väestöennusteet(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Yhteystiedot

Tutkija Päivi Kiviniemi
puh. +358 46 8773468
[email protected]

Espoolaisista 15 vuotta täyttäneistä 43 prosenttia oli naimattomia, 43 prosenttia naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, 11 prosenttia eronneita ja kolme prosenttia leskiä vuoden 2024 lopussa. Espoolaisperheitä oli 84 573 vuoden 2024 lopussa ja perheväestöön kuului 74 prosenttia väestöstä. Perheen keskikoko oli 2,82 henkeä ja yleisin perhetyyppi aviopari tai rekisteröity pari ja vähintään yksi lapsi. Lapsiperheitä eli perheitä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, oli 38 442 eli 45 prosenttia kaikista perheistä. Yhden huoltajan perheitä oli 13 prosenttia kaikista perheistä ja yhden huoltajan lapsiperheitä 21 prosenttia kaikista lapsiperheistä.

Espoolaiset perheet perhetyypin mukaan(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (Aluesarjat)

Espoolaiset lapsiperheet lasten määrän mukaan(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (Aluesarjat)

Vuoden 2024 lopussa espoolaisia asuntokuntia oli yhteensä 148 231. Asuntokunnista 71 prosenttia oli pieniä, yhden tai kahden hengen asuntokuntia. Yhden hengen asuntokunta oli yleisin asuntokuntatyyppi. Vuoden 2024 asuntokuntien määrän kasvusta yhden hengen asuntokuntien osuus oli 44 prosenttia.

Espoon asuntokunnat henkilöluvun ja asuntotyypin mukaan(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (Aluesarjat)

Yhteystiedot

Tutkija Sanna Jaatinen
puh. +358 40 5904260
[email protected]